Historia, kieli ja perinteet.
Rauma on kaupunkina sielukas ja kiinnostava. Raumalla on oma kieli ja pitkän historian myötä syntyneet tavat sekä perinteet, kuten pitsinnypläys ja perinneruoka lapskoussi.
Rauma sijaitsee Suomen länsirannikolla. Kaupunki perustettiin 1442 ja se onkin Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki. Vaikka Rauma kasvoi fransiskaaniluostarin ympärille, tuli siitä tärkeä keskiaikainen satamakaupunki ja laivanrakennuksella on kaupungissa jo yli 500 vuotiset perinteet.
Vanha, mutta elävä perinne
Pitsinnypläys on Raumalla vanha perinne. Raumalla on nyplätty ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien ja tykkimyssyjen muotikausi muodostui Rauman pitsin varsinaiseksi loistokaudeksi. 1800-luvun alkupuolella nypläys oli Raumalla yksi varattomien naisten harvoja ansiomahdollisuuksia, ja myös miehet nypläsivät saadakseen rahaa.Kokeile nypläystä?
Rauman nyplääjät opettavat Vanhassa Raumassa kenelle tahansa nypläystä. Voit nyplätä avaimenperän, pitsiviikolla jopa ilmaiseksi.
Rauman kieltä ei mielletä vain murteeksi, sillä Rauman murre on muuntunut myös kirjakieleksi.
Raumalainen kirjailija Hj. Nortamo kirjasi paljon perinteistä Rauman murretta kirjoituksiinsaOsaatko lukea Vanhan Rauman kylttejä?
Ovaalikilpien fraktuurakirjaimet ovat kimurantteja ja nimet erikoisia.
Ruoakholan tarkoittaa ruokataukoa. Lapskoussi (Labskaus) on purjelaivojen kulta-aikana syntynyt ruokalaji. Vaikka lapskoussi tunnetaan laajalti merimiesruokana, on se oikeutetusti nimenomaan Raumalainen perinneruoka, koska 1800-luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Purjelaivojen keittiöt olivat haastavia ja lapskoussin kaltaisia pataruokia oli helpompi valmistaa kovassa merenkäynnissä.
Lapskoussi valmistetaan perinteisesti kuten lihakeitto. Soppaa keitetään niin kauan, että lihat ja juurekset ovat pehmeää muusia. Lapskoussin vahva maku, joka syntyy pitkän haudutuksen ansiosta, on suorastaan lumoava. Lapskoussin ainesosat vaihtelivat purjelaivoilla aina sen mukaan mitä laivalta kulloinkin sattui löytymään. Perusaineet lapskoussissa olivat suolaliha, juurekset ja mausteet. Nykyään lapskoussin valmistukseen käytetään sian ja lampaan lapaa, rintaa tai potkaa, sekä juureksina lanttua, porkkanaa ja perunaa. Mutta voidaan sanoa, että on juuri niin monta erilaista lapskoussia kuin on kokkiakin.Maista lapskoussia?
Ympäri vuoden lapskoussia tarjouilee ravintola MR. Jones Valtakadulla. Pitsiviikolla taidemuseon pihalla ja tapahtumien yhteydessä Rauman martat myyvät lapskoussia. Kysyntää riittää tällöin jonoksi asti ja lapskoussia saa ostaa myös kotiin vietäväksi.
Rauma on Suomen kolmanneksi vanhin kaupunki, se katsotaan perustetuksi huhtikuun 15. päivänä 1444, jolloin Kaarle Knuutinpoika Bonde antoi Kalmarin unionin silloisen kuninkaan Kristofer Baijerilaisen nimissä Rauman porvareille oikeuden harjoittaa kauppaa ja nauttia kaikkia lain ja oikeuden suomia etuja.
Rauma oli jo ennen tätä ollut alueen kaupallinen ja uskonnollinen keskus. Tältä varhaisemmalta ajalta on jäljellä alun perin Rauman fransiskaaniluostarin kirkoksi rakennettu Pyhän Ristin kirkko sekä Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauniot.
Meri ja merenkulun ammatit elättivät kaupungin. Raumalaiset porvarit ja laivurit kävivät kauppaa omien laivojensa kanssa Ruotsissa, Saksassa ja Baltiassa sekä Pohjanmerellä. Vientiin meni puutavaraa ja puuastioita ja paluulaivoilla tuotiin suolaa, kankaita ja juomia.
1800-luvulla Rauman purjelaivasto oli Suomen suurin. Tuolta ajalta on peräisin myös suurin osa Vanhan Rauman, tähän päivään asti säilyneistä puutaloista. Puutaloalueen rakennukset eivät ole yhtä vanhoja kuin alueen kivikirkko, sillä 1500-luvulla kaupunki paloi monta kertaa. Rauma oli 1800-luvulla myös tunnettu terveyslähteestään ja sen ympärille rakennetusta kylpylästä. Tuon kylpylän huvimajan voit nähdä nykyään restauroituna Poroholman lomakeskuksesta. 1800-luvun lopulla Rauma investoi mereltä saatuja varoja kehitykseen: Kaupungista rakennettiin rautatie Kokemäelle ja kaupunkiin perustettiin museo sekä Opettajaseminaari.
1900-luvulla Rauma muuttui teollisuuskaupungiksi. Teollisuuden ja väestömäärän kehitys oli nopeaa erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Nopean kasvun seurauksena 1960- ja 1970-luvun vaihteessa lähes koko Vanhan Rauman puutaloaluetta uhkasi purkutuomio. Monen sattuman kautta purku-uhan alta Vanha Rauma nousi suojelukohteeksi, ja se lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1991. Jos aihe kiinnostaa lisää, lue Tapio Niemen Näin Vanha Rauma pelastui -kirja.
Jos olet kiinnostunut historiasta, poikkea hakemaan lisätietoja Rauman museoihin?
